Etusivulle
Historia

Rautakirja-yhtymän tärkeitä vuosia


1910
Kustannusosakeyhtiö Otava, Sanoma Osakeyhtiö, Werner Söderström Oy, Uuden Suomettaren Oy ja Hufvudstadsbladet Ab sekä eräät muut yhtiöt ja yksityiset perustivat 10. syyskuuta 1910 Rautatiekirjakauppa Osakeyhtiön, jonka toiminnan tavoitteeksi määriteltiin "sanomalehtien ja kirjallisuuden kauppa etupäässä Suomen rautatieasemilla". Osakepääoma oli 15.000 markkaa.

1911
Uusi yhtiö avasi heti vuoden alkaessa 30 kioskia ja muuta myyntipistettä eri asemille. Vuoden aikana avattiin kuusi uutta kioskia, korjattiin entisiä ja pestattiin useisiin juniin poikia myymään lehtiä.

1913
Rautakirja alkoi myydä lehtiä ja kirjallisuutta myös tukkumyyntinä. Koko henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti alkoi ilmestyä, ensimmäisenä Suomessa.

1920
Kioskien lukumäärä nousi yli sadan. Niissä aloitettiin myös lehtien vuosikertatilausten välittäminen.

1922
Lehtien myynti Helsingin katukauppiaille alkoi.

1924
Rautakirja osti Helsingin Suomalaisen Kirjakaupan.

1929
Omien myyntipisteiden lukumäärä oli 140. Junissa myyjäpoikia kulki 70, katukauppiaita oli 300 ja muita jälleenmyyjiä 500. Henkilöstöä oli 380. Osakepääoma oli useiden rahastoantien jälkeen 8 Mmk.


1933
Avattiin ensimmäiset kioskit rautateiden ulkopuolelle ja ryhdyttiin kokeilemaan filmien, makeisten ja tupakan myyntiä.

1940
Säännöllinen veikkaustoiminta alkoi Suomessa. Myös useimmat Rautakirjan kioskit toimivat veikkausasioimistoina jo ensimmäisestä kierroksesta lähtien.

1945
Lehtiä myytiin irtonumeroina ennätykselliset 50 miljoonaa kappaletta.

1955
Pääkonttorille valmistui 55.000 kuutiometrin toimitalo, Lehtitalo, Helsingin keskustaan.

Lehtiä myytiin nyt noin 2.900 pisteessä kautta maan. Omia niistä oli 226. Henkilöstön määrä oli noin 1.000.

Ostettiin tukkuliike P.M. Drockila Oy:n osakekanta.

1958
Rautakirjalle muotoiltiin uusi logo. Nimi R-kioski alkoi näkyä varsinkin uusissa kioskeissa, joita perustettiin ripeässä tahdissa myös ostoskeskuksiin ja varsinaisiin myymälätiloihin.

1965
Suomalainen Kirjakauppa avasi ensimmäisen sivuliikkeensä ja varovainen ketjuuntuminen alkoi.

1969
Suuret kauppaketjut ottivat lehtien irtonumerot valikoimiinsa. Lehtien jälleenmyyjien lukumäärä oli nyt 7.500. Kaikkia lehdenmyyntipisteitä varten kehitettiin yhteinen nimi, Lehtipiste, ja yhteinen tunnus.

1970
Ostettiin 7,7 hehtaarin tontti Vantaan Koivuvaarasta uutta toimitaloa varten.

1971
500. R-kioski avattiin.

1972
Rautakirja osti Kauppa Hallenberg Oy -nimisen tukkuliikkeen osake-enemmistön.

1973 - 1974
Vantaalle rakennettiin uusi toimitalo Rautakirjan ja Kauppa Hallenbergin pääkonttoreita ja materiaalitoimintoja varten. Lehtitalo myytiin.

1974
Rautakirja Oy otettiin viralliseksi nimeksi.

1975
R-kioskien ja muiden omien myyntipaikkojen lukumäärä oli 680, henkilöstöä oli kaikkiaan 3.800.

1976
Kauppa Hallenberg avasi Tuusulantien läheisyyteen Vantaalle suuren uuden Merkur pikatukun.

1979
Rautakirjan omistamista 17 kirjakaupasta, jotka toimivat Suomalaisen Kirjakaupan nimellä, muodostettiin oma osakeyhtiönsä. Seuraavana vuonna uudelle yhtiölle siirrettiin lehtitilausten välitystoiminta Rautakirjasta.

1982
Videofilmien vuokraus alkoi.

1984
Ostettiin useita uusia yrityksiä: Kotikatsomo- videovuokraamot sekä erikoisalojen tukkuliikkeitä: Voitto Pohjola Oy, Lahjatukku Oy sekä Oy Non-Food Markkinointi Ab.

1985
R-kioskien lukumäärä ylitti 800. Lehtipiste-asiakkaiden määräksi oli vakiintunut 7.000. Lehtipisteiden kautta myytiin yli 100 miljoonaa irtonumeroa vuosittain.

1987
Rautakirja osti vapaa-ajanpelejä, pelikortteja ja lasten askartelutuotteita markkinoivan Oy Paletti Ab:n.

Suomalaisen Kirjakauppa osti WSOY:ltä 13 myymälän Yliopistokirjakauppa Oy:n.

1988
Rautakirjan osakkeen noteeraus Helsingin Arvopaperipörssin pörssilistalla alkoi.

Pitkään pöytälaatikkoyhtiönä olleesta P.M. Drockila Oy:stä päätettiin kehittää yhtymän kiinteistösijoitusyhtiö.

1989
Rautakirja osti 7,6 % Oy Finnkino Ab:stä.

1990
Rautakirja osti Tiimari-myymälöitä hallinnoineen Tukkutiimi Oy:n ja Tukkutiimi Ab:n koko osakekannan. Kaupan myötä Rautakirjalle siirtyi 93 Tiimari-myymälää Suomessa ja 5 Ruotsissa.

Suomalainen Kirjakauppa osti Kustannusosakeyhtiö Otavalta Kirja-Otavan 8 kirjakauppamyymälää sekä Helsingin, Wuoren, Töölön ja Runeberginkadun kirjakauppayhtiöiden 6 myymälän liiketoiminnan.

1993
Rautakirja luopui sekä lelutukkaukaupasta että kortti- ja kuluttajapaperikaupasta. EuroStradan toiminta keskitettiin taukopaikkoihin luopumalla ravintolatoiminnasta.

Ensimmäiset R-kioskit Tallinnaan päätettiin perustaa. Liiketoimintaa varten perustettiin osakeyhtiö Lehti-Maja Eesti AS, jonka kotipaikkana on Tallinna.

1994
Rautakirja osti Finnkino Oy:n koko osakekannan.

1997
Pizza Hut -ravintolaketju siirtyy Rautakirjan tytäryhtiölle, EuroStrada Oy:lle.

1998
Suomalaisen Kirjakaupan omistukseen siirtyi kuusi Akateemisen Kirjakaupan myymälää.

Rautakirja myi Tiimari-ketjun omistavan Tukkutiimi Oy:n ja Ruotsin Tukkutiimi Ab:n koko osakekannan yhtiön toimivalle johdolle ja CapMan Capital Management Oy:n hallinnoimille pääomarahastoille.

1999
Yhteistyö norjalaisen Narvesen ASA:n kanssa käynnistyi Latviassa kioski- ja kosmetiikkavähittäiskaupassa sekä kahvilatoiminnassa.

Finnkino Oy osti 90 % Viron johtavasta elokuvien levitys- ja esitysyhtiö AS MPDE:stä.

Rautakirja meni vahvemmin mukaan vapaa-ajanliiketoimintaan hankkimalla 21 %:n omistuksen Jokerit HC Oyj:stä.

Pohjalainen Kirjakauppa siirtyi Suomalaisen Kirjakaupan omistukseen huhtikuussa.

Kirjavälitys Oy:stä tuli Rautakirjan osakkuusyhtiö, kun yhtymän omistus Kirjavälityksestä ylitti keväällä 20 %:n rajan.

Finnkino avasi kolme uutta monisaliteatteria vuoden 1999 aikana: helmikuussa Tennispalatsin ( 14 salia) Helsingissä, huhtikuussa Plevnan (10 salia) Tampereella ja marraskuussa Promenadikeskuksen (5 salia) Porissa.

Rautakirja Oyj:stä tuli 1.5.1999 syntyneet Sanoma-WSOY Oyj:n tytäryhtiö, kun ko. päivänä Sanoma Osakeyhtiö, Werner Söderström Osakeyhtiö, Helsinki Media Company Oy ja Oy Devarda Ab sulautuivat perustamalla uuden yhtiön Sanoma-WSOY Oyj:n.

Suomalainen Kirjakauppa avasi syyskuussa verkkokirjakaupan Suomen laajimmalla kotimaisen kirjallisuuden valikoimalla.

Rautakirja Oyj osti lokakuussa 80 % VeikkausRasti-myymäläketjua pyörittävästä YksPlus Oy:stä. Ketjuun kuuluu 52 pelimyymälää.

Lehti-Maja Eesti AS osti lokakuussa kaksi merkittävää kioskiketjua Virosta. Näin R-kioskien lukumäärä lähes kaksinkertaistui. Samalla Rautakirja perusti yhdessä Viron suurimman lehtikustantajan AS Ekspress Gruppin kanssa lehtijakeluyhtiön Lehepunkt AS:n.

Joulukuussa Rautakirja Oyj hankki omistukseensa 10 % norjalaisesta pörssiyhtiöstä Narvesen ASA:sta. Rautakirjasta tuli yhtiön toiseksi suurin omistaja.

Finnkinon tytäryhtiö AS MPDE allekirjoitti joulukuussa suunnittelu- ja rakennussopimuksen Baltian ensimmäisen monisaliteatterin rakentamisesta Tallinnan ydinkeskustaan. Investoinnin kokonaisarvio on 160 miljoonaa EEK.

2000
Rautakirjan puoliksi omistama virolainen lehtijakeluyhtiö AS Lehepunkt aloitti toimintansa vuoden alussa. Yhtiön markkinaosuus Viron lehtijakelusta oli vuoden lopussa yli 90 %.

Kesällä Rautakirjan tytäryhtiö Lehti-Maja Eesti AS osti 90 % virolaisesta AS Megapanuksesta. Yhtiöllä on lupa harjoittaa muuttuvakertoimista vedonlyöntitoimintaa.

Elokuussa Rautakirja osti loput 20 % Veikkausrasti Oy:stä. Veikkausrasti-myymäläketju jatkoi toimintaansa omana ketjunaan ja omalla tuotemerkillään.

Suomalainen Kirjakauppa osti lokakuussa 60 % virolaisesta Astro Raamatud -yhtiöstä, joka harjoittaa kirjojen tukku- ja vähittäiskauppaa, postimyyntiä sekä verkkokauppaa.

2001
Tammikuussa Rautakirja myi omistamansa norjalaisen Reitan Narvesen ASA:n osakkeet myyntihinnan ollessa 285 milj. NOK. Kaupasta syntyi myyntivoittoa 7,8 milj. euroa.

Rautakirja ja Stockmann käynnistivät tammikuussa yhteistyön tavoitteena rakentaa Latvian pääkaupunkiin Riikaan tavaratalon ja 14-salisen elokuvakeskuksen käsittävä rakennuskokonaisuus. Rakennus valmistuu vuonna 2003.

Maaliskuussa avautui Tallinnassa elokuvayhtiö MPDE:N 11-salinen Forum Cinemas -elokuvakeskus, jonka kokonaisinvestointi oli 170 milj. EEK.

Syyskuussa Finnkino osti 90 % liettualaisesta elokuvateatteriyhtiö UAB Vingio kino teatrasista.

Syyskuussa tehdyllä kaupalla Rautakirja lisäsi omistustaan latvialaisessa Narvesen Baltija SIA:ssa 35 %:sta 50 %:iin.

Lokakuun alussa Finnkino osti loput 10 % virolaisesta elokuvateatteriyhtiö AS MPDE:stä.

2002
Toukokuussa Rautakirjan ja norjalaisen Reitan Handelnin yhteisyrityksen tytäryhtiö NB Logistika SIA käynnisti toimintansa lehtitukkukaupassa Latviassa.

Kesäkuussa ostettiin Virossa toimivan yhteisyrityksen AS Lehepunktin toinenkin puolikas.

Syyskuussa myytiin ajanvietepelaamiseen keskittynyt Dose-verkkokauppa ja -myymälät.

Syyskuussa ostettiin Jemma-kioskiketju pääkaupunkiseudulta.

Marraskuussa avattiin osakkuusyhtiö Jokerit HC:n monitoimihalli Hampurissa.

Marraskuussa käynnistettiin yhteistyö kioskikaupassa Tšekin tasavallassa ranskalaisen Hachette Distribution Services SA:n kanssa.

2003
Rautakirjan ja ranskalainen Hachette Distribution Services SA solmivat marraskuussa 2002 sopimuksen yhteistyön käynnistämisestä Tšekin tasavallassa. Tasaomisteinen yhteisyritys CZ Retail a.s. käynnisti toimintansa vuoden 2003 alusta.

Rautakirja sulautui SanomaWSOY:hyn 1.3.2003, jolloin myös Rautakirjan osakkeiden noteeraus Helsingin Pörssissä päättyi.

Huhtikuussa Suomalainen Kirjakauppa osti RIQ Yhtiöt Oy:n koko osakekannan. Yhtiöön kuului keskeisenä osana LK-Lukiolaisten Kirjakauppa Oy.

Toukokuussa Suomalainen Kirjakauppa osti Stockmannilta Akateemisen Kirjakaupan lehtivuosikertaliiketoiminnan.

Elokuussa Suomalainen Kirjakauppa osti loput 40 prosenttia virolaisesta Astro Raamatud AS:stä.

Lokakuussa avattiin Finnkinon tytäryhtiön Baltic Cineman 14-salinen elokuvakeskus Latvian pääkaupungissa Riiassa.

2004
Tammikuussa Finnkino osti 75 % virolaisesta videotukkuliike V&K Holdingista, joka vuoden aikana laajensi toimintaansa Viron ja Latvian lisäksi myös Liettuaan.

Heinäkuussa solmittiin esisopimus osake-enemmistön ostamisesta romanialaisesta Hiparion Distribution S.A:sta. Lopullinen kauppa allekirjoitettiin joulukuussa.

Joulukuussa Rautakirja osti enemmistöosuuden liettualaisesta lehtijakeluyhtiö UAB Impress Tevasta. Liettuan kilpailuviranomaiset hyväksyivät kaupan aivan vuoden lopussa.

Joulukuussa Rautakirja myi ravintolaliiketoimintansa Neste Markkinointi Oy:lle. Kaikkiaan 21 liikenneasemaa siirtyi uudelle omistajalle vaiheittain joulukuun ja tammikuun 2005 aikana.

2005
Jokerit-konserniin kuuluneen Hampurin hallin rahoituspääoman uudelleenjärjestelyjen seurauksena Rautakirja lunasti helmikuussa JHC Arena Holdingin koko osakekannan ja sai samalla määräysvallan sen tytäryhtiöstä D+J Arena Hamburgista.

Toukokuussa Rautakirja osti Lietuvos Spauda -kioskiketjun, joka on Liettuan johtava, 540 kioskin valtakunnallinen ketju. Liettuan kilpailuviranomaiset hyväksyivät kaupan lopullisesti joulukuussa.

Kesäkuussa Rautakirja laajensi toimintaansa Venäjälle ostamalla Moskovan alueella toimivan lehtijakeluyhtiö OOO TK Pressexpon. Venäjän kilpailuviranomaiset hyväksyivät kaupan syyskuussa.

Marraskuussa Rautakirja myi omistamansa 50 %:n osuuden tshekkiläisestä kioskiyhtiö CZ Retail a.s:stä ranskalaiselle yhteistyökumppanilleen Hachette Distribution Services SA:lle.

Rautakirja kasvatti omistustaan Romaniassa toimivassa lehtijakeluyhtiö Hiparion Distribution S.A:ssa sekä marras- että joulukuussa. Rautakirja omistaa järjestelyjen jälkeen yhtiöstä 99 %.

2006

Finnkinon Baltiassa toimiva Forum Cinemas -ketju laajeni huhtikuussa, kun Narvassa Virossa avattiin uusi 3-salinen Forum Cinemas Astri -elokuvateatteri.

Rautakirja myi kesäkuussa kahdeksan Pizza Hut -ravintolansa toiminnan islantilaisille Pétur Jonssonille ja Thórdis Lóa Thórhallsdóttirille. Samalla ravintolatoiminta poistui konsernista kokonaisuudessaan.

Finnkino osti Sandrew Metronome Finland Oy:n koko osakekannan kesäkuussa. Kauppaan sisältyy kolme elokuvateatteria, Kinopalatsi ja Maxim Helsingissä sekä Kinopalatsi Turussa. Sandrew Metronome Finlandin myyjä on ruotsalainen Sandrew Metronome Ab, joka kuuluu norjalaiseen Schibsted-konserniin.

Syyskuussa Suomalainen Kirjakauppa myi kirjastoliiketoimintansa Kirjavälitys Oy:lle.

Suomalainen Kirjakauppa hankki Yhdistyneet Kirjakaupat - YKK Oy:n konkurssipesältä Lohjan ja Salon myymälöiden liikepaikat ja aloittaa niissä Suomalaisen Kirjakaupan nimissä 10.8.

Finnkino Oy aloitti marraskuussa elokuvateatteritoiminnan Espoossa Kauppakeskus Isossa Omenassa sijaitsevassa 3-salisessa teatterissa.

Finnkino aloitti digitaaliset elokuvanäytökset ensimmäisenä elokuvateatterina Suomessa. Ensimmäinen digitaalisella tekniikalla näytetty elokuva, kotimainen Suden arvoitus, sai ensi-iltansa joulukuun 15. päivä.

2007

Hollantilainen lehtijakeluyhtiö Aldipress siirtyi 1.1. alkaen Rautakirjan lehtijakeluun aikakauslehtiryhmä Sanoma Magazinesilta. Kyseessä oli SanomaWSOY sisäinen organisaatiomuutos.

Rautakirja osti vaajakoskelaisen myymälämarkkinoinnin tuotteisiin ja palveluihin erikoistuneen yrityksen Printcenter Oy:n. Yhtiö liitettiin lehtijakeluliiketoimintaan 15.2. alkaen.

R-kioskit käynnistivät ÄrräPaketti-palvelun 16.1.2007 alkaen lähes 720 kioskissa. ÄrräPaketti-palvelun kautta asiakkaat voivat lähettää paketin R-kioskilta R-kioskille kautta maan. Palvelu toimii viikon jokaisena päivänä R-kioskien aukioloaikoina.

Finnkino uudisti maaliskuussa verkkokauppansa ja aloitti home printing -palvelun. Tämä mahdollistaa sen, että asiakkaat voivat tulostaa ostamansa liput jo kotona ja välttyvät jonottamasta kassoilla.

Rautakirja laajensi maaliskuussa kioskikauppatoimintansa Venäjälle perustamalla yhteisyrityksen venäläisen OOO Partner Service Groupin kanssa. Rautakirja omistaa uudesta OOO R-Kiosk-yhteisyrityksestä 70 %:n enemmistön. Toiminta aloitetaan modernilla kioskikonseptilla Moskovassa.

Finnkinon tytäryhtiö Forum Cinemas Home Entertainment hankki huhtikuussa omistukseensa Baltic Audio & Video yhtiön liiketoiminnan Latviassa. Kauppa sisältää yhteensä 20 Home Entertainment-myymälää, jotka myyvät videoelokuvia. Useimmat myymälöistä sijaitsevat Riian alueella.

Finnkino avasi 10.4. kolmannen elokuvateatterikeskuksensa Liettuassa. Kaunaksen keskustan Akropolis-ostoskeskukseen sijoittuva 7 salin viihdekeskus laajentaa Finnkinon Baltian toimintaa 1370 asiakaspaikalla. Toimintaa pyörittää Finnkinon liettualainen tytäryhtiö UAB Forum Cinemas.

SanomaWSOY-konserniin kuuluvat WSOY ja Rautakirja Oy / Suomalainen Kirjakauppa perustivat yhteisyrityksen, jonka tavoitteena on markkina-johtajuus kirjojen verkkokaupassa Suomessa. Verkkokaupan nimeksi otettiin jo toiminnassa oleva Suomalainen.com. Liiketoiminnasta vastaavaksi myyntijohtajaksi nimitettiin 1.8. alkaen FM Aki Kortesniemi.

Elokuussa Rautakirja vahvisti asemiaan Venäjällä ostamalla ranskalaiselta Lagardère Services -yhtiöltä lehtijakeluyhtiö OOO Press Point Internationalin ja kioskikauppaan keskittyneen OOO HDS CIS:in koko osakekannat. Kaupassa Rautakirja sai itselleen 25 liikepaikkaa, mm. Mega-ostoskeskuksissa. Lisäksi Rautakirja hankkii kaupassa itselleen osaamista ja aseman ulkomaisten lehtien maahantuojana.

Finnkino avasi elokuvaviihdekeskus Finnkino Kuvapalatsin Lahdessa 2.11. Kuvapalatsissa on 6 salia, joista suurimpaan mahtuu 350 katsojaa.

Rautakirja myi Hampurin monitoimiareenan omistavan D+J Arena Hamburg GmbH:n amerikkalaiselle Anschutz Entertainment Groupille (AEG) lokakuussa.

Rautakirja perusti Rautakirja Venäjä -yksikön 1.11. alkaen varmistamaan sekä lehtijakelun että lehtien vähittäiskaupan operatiivisesta liiketoiminnasta ja sen kehittämisestä Venäjällä. Yksikön toimitusjohtajaksi nimitettiin myös OOO R Kiosk - ja OOO HDS CIS -yhtiöiden toimitusjohtajana toimiva Ruslan Grigorjev.

2008

Rautakirja osti tammikuussa liettualaisen tytäryhtiönsä UAB Impress Tevan vähemmistöosakkeet. Kaupan jälkeen Rautakirja omistaa 100 % yhtiön osakkeista.

Finnkino osti helmikuussa Latvian SIA Forum Cinemas -elokuvateatteriyhtiönsä vähemmistöosakkeet. Kaupan jälkeen Finnkino omistaa yhtiöstä 100%.

Avainluvut
Strategia
Hallinto
Organisaatio
Nimitykset
Historia